Välillä huomaan kuinka vähän aikaa sitten niin uuden tuntuinen elinympäristö alkaa tuntua tutummalta ja tutummalta. Lähiympäristön kaupungit, tiet, mäet ja rannat alkavat hahmottua aivan eri tavalla kokonaisuutena, eikä arjessa tule koko ajan mietittyä, miten asiat ovat erilaisia tai uusia. Tämä pätee myös mittayksiköitä käyttäessä. Yhdysvalloissa elellään erilaisissa mitoissa kuin esimerkiksi Euroopassa. Amerikassa kaikki on suurempaa, sanotaan sanonnassa. Ehkä näin usein onkin, mutta ainakin kaikenlaisia mittoja on saanut opetella ja hahmottaa uudella tavalla tämän sanonnan arvioimiseksi. 

Aika

Aloitan helpoimmasta, kellosta. Aikaa toki mitataan samalla tavalla, mutta täällä ajasta puhutaan AM tai PM ja numeroita käytetään 1-12 väliltä. Tämä on helppoa, kun lukee kellon ajan tai kuulee ajasta puhuttavan. Monesti asia kuitenkin unohtuu, kun itse ehdottaa vaikkapa tapaamisaikaa. Helposti viesteihin lipsahtaa 15.00 tai 16.30. Nämä eivät välttämättä ole ollenkaan tuttuja merkitsemistapoja täällä, vaan usein olen saanut vielä kysymyksen perään, että mistä kellon ajasta onkaan kyse. Tokaluokkalainen ei myöskään ole nyt tottunut näitä eurooppalaisia digitaalisia aikoja katsomaan, vaan joutuu erikseen aina miettimään, mistä ajasta onkaan iltapäivän ja illan puolella kyse, jos näitä kotona käytämme. 

Mailit ja jalat

Matkat mitataan malleina ja jalkoina. Yksi maili on noin 1.5 kilometriä, mutta täällä en oikeastaan enää vähään aikaan ole ajatellut kilometrejä. Mailit ja jalat alkoivat hahmottua hiljalleen navigaattoria käyttäessä ja ajaessa. Mailit tuntuvat myös armollisemmilta, kun välimatkat ovat joka paikkaan pitkät. 80 mailia ei kuulosta pahalta, 129 kilometriä on jo matka, jonka ajamista pohtisi kaksi kertaa. Ehkäpä sen verran siis kilmometreissä ajattelu vielä vaikuttaa. Lyhyemmät etäisyydet ja ihmisten sekä asioiden pituudet ajattelen edelleen mieluummin senteissä ja metreissä. 

Joudun joka kerta käyttämään nettiä, kun pitäisi ilmoittaa oma pituus jalkoina. Oma pituus jalkoina ei vain meinaa jäädä muistiin. 

Hahmotan suurin piirtein toki jalat (1 jalka on noin 30cm) ja tuumat (1 tuuma on 2.5cm). Tuumien kanssa käytän monesti vanhaa partiossa oppimaani kehon mittaa eli peukalon kärkiniveltä, jos pitää arvioida nopeasti jotakin tuumissa. Uima-altaiden reunalla ilmoitetaan veden syvyys jaloissa. Tiedän, että 5 jalan syvyydessä isommilla lapsilla eivät enää yllä jalat pohjaan.

Paunat

Massan kanssa pärjään erilaisista mittayksiköistä heikoiten. Edelleen vaippapaketin kyljessä ilmoitetut paunamäärät ovat minulle aika hämärät. En muista ikinä, paljonko lapsi paunoissa painaa ja tämä myös unohtuu sitten kauppareissun jälkeen tarkastaa. Nyt toki tätä kirjoittaessa olen tätä tietoa rikkaampi. Yksi pauna on noin 453 grammaa, joten ehkä paunojen huono oppiminen selittyy vähän hankalammalla päässälaskulla.

Fahrenheitit

Lämpötilan erilainen mitta-asteikko on ollut myös haastava pähkäiltävä. Fahrenheitien muuntokaava on liian hankala päässä laskettavaksi (itse asiassa en ikinä muista edes koko kaavaa ulkoa), joten olen kehittänyt oman muistisääntöni Etelä-Kalifornian ulkolämpötiloille. Se menee jotenkin näin: 

40-50F=kylmä! (4-10℃) 

50-60F= sweater weather, huppari päälle (10-16℃) 

60-70F= aika hyvä, voi olla vähän kylmä (16-21℃)

70-80F= hyvin tarkenee, ei tule kamalan kuuma (21-27℃)

80-90F= lämmintä ja yli 85 jo kuumaa (27-3℃)

90-100F= tosi kuuma!, rajoittaa ulkoilua (32-38℃)

Ruoanlaitossa ja leivonnassa suomalaisilla ohjeilla tehdessä hyvänä muistisääntönä toimii, että 400 Fahrenheitia on noin 200℃. Tällä pärjää kyllä, jos ei ole ihan pikkutarkka kokki. 

Olemme onneksi nyt saaneet välillä sadetta ja alla todiste, että kylmäkin on välillä. 

Tilavuusmitat 

Gallonan maito- ja mehutölkit tuntuivat aluksi hirvittäviltä jättiläisiltä, mutta opettivat nopeasti, minkä kokoinen määrä gallona on (3.7 litraa). Nykyisin meillä on useimmiten kuitenkin puolen gallonan tölkkejä, näitä on helpompi lastenkin nostella. Tilavuuksia ilmoitetaan myös gallonan neljäsosissa (quarts) ja kahdeksasosissa (pints). Etenkin ruoanlaitossa ja leivonnassa ovat käytössä kupit, 1 kuppi on noin 250ml. Kuppimittoja käytin kyllä paljon jo Suomessakin leivonnassa erilaisia reseptejä kokeillessa. 

Pahoittelut vähän kuivasta postauksesta, kirjoittelin tämän vähän tänne muuttoa tai reissua valmistelevia ajatellen. Tämä valaisee yhtä pientä puolta erilaisesta elämästä täällä. Juttuaiheita on kieltämättä tullut viime viikkoina mieleen aika vähän. Osittain tämä johtuu varmasti melko samanlaisina toistuvista päivistä ja lähinnä kodin ja koulun ympäristöön keskittyvästä elämästä, osittain siitä, että kirjoittaminen tuntuu välillä kovin vaikealta. Tähtihetkiä viime viikkoina ovat olleet pienet patikointiretket ja iltalenkit sekä muutamat retket talvisiin rantamaisemiin sekä lämpimillä keleillä reissut uima-altaille. Näistä hetkistä voitte nähdä pieniä vilahduksia tämän postauksen kuvissa.